Kaakeliuuni

Tämä projekti nielaisi viimeisimmätkin rippeet Kurjenpolven vaatimattomasta puutavaravarastosta. On siis lähdettävä puukaupoille! Esittelen kuitenkin ensin kesän 2012 suurhankkeen (heh) eli kaakeliuunin. Innoittajana ja hyvin pitkälti mittojen, mallin ja maalaustenkin osalta mallina on ollut Mollamarin upea kaakeliuuni, joka minulla on onni omistaa. Tai itse asiassa omistan kaksikin, mutta tämän itse tekemäni innoittajana on nimenomaan tämä kaunotar.

Vaihekuvat ovat kaiken innostuksen keskellä jälleen jääneet pois. Aloitin kaakeliuunin liimaamalla uunin korkuisen ja uunin yläosan levyisen suorakaiteen muodon puulevyistä, joita minulla sattui olemaan. Lisäsin levyjä uunin alaosaan, jolloin siitä tuli massiivisempi. Valmiista listasta liimasin uunin hyllyn ja ylä- ja alakoristeen. Käytin kaakeliuunissani balsaa ja eri vahvuista vaneria. Paklasin koloset ja pyöristin nurkat.

Pohjamaalauksen tein pariin kertaan ja hioin maalausten kuivuttua. Siinä olisin voinut olla huolellisempi, koloset ja hutiloimiset näkyvät helposti lopputuloksesta. Sitten hauskimpaan vaiheeseen eli maalin sekoittamiseen. Maalasin uunin akryyleillä.

Sitten sitä tietenkin soviteltiin. Olisikos se sopiva tänne? Tämä huone tarvitsisi hieman terävöittämistä, kalusteiden päivittämistä ja muutenkin lisää yksityiskohtia.

Vai sittenkin teehuoneeseen? Ei, tämä on edelleen Kurjenpolven "päähuone" ja tänne pannaan parasta, siispä alkuperäinen Mollamarini jatkaa tämän tilan lämmittämistä.

Piirsin kaakelien rajat lyijykynällä.

Kaakelikuviot maalasin valkoisella. Lopuksi lakkasin uunin.

Myös kaakeliuunin kuvioissa otin mallia Mollamari-uunini kuvioista. Oma versioni on alkuperäiseen verraten kuin taaperoikäisen sutimaa. Itse tehden arvostus mestarin tekemää kohtaan vain kasvaa!  

Pientä vääntöä ja voilá - uuninluukut ovat paikallana. Luukku ja uunineduspelti ovat kuparia, osat naulasin messinkinauloilla uuniin kiinni.

Tässä vielä toisesta kuvakulmasta. Tässä uuniprojektin aikana olen murheekseni hukannut toisen kuvassa näkyvistä, kuvausrekvisiittana käyttämistäni kynttilänjaloista. En muista mistä ne olen ostanut, mutta pidän niistä kovasti. Siis tällä hetkellä vain siitä... Minulla oli kakluuniprosessissa  ahkerasti imuri mukana ja pelkäänpä pahinta, että kynttilänjalka on iäksi mennyttä.

Siellähän se on! Vailikin on jo touhukkaasti organiseeraamassa ja pöyhimässä tyynyjä. Tyytyväisiä olemme siis molemmat!