lauantai 22. helmikuuta 2014

Verenpisara

Nukkekotikaappia tonkiessa sattuu käteen keskeneräinen projekti jos toinenkin. On ristipistoo, savimuotoiluu, jakkaraa, kippoo, takkii, bunkaa - you name it, kaikkea on ainakin aloitettu! Yksi tällainen projekti on Katriina Alasen verenpisara-kukkakitti. Tätähän oli aloitettu ja päästy jo aika pitkällekin, kunnes oli aika loppunut ja alustavat kukka-aihiot oli tuupattu styroksinpalaan odottamaan parempaa tulevaisuutta. Tarvikepakkaus ohjeineen oli hyvässä tallessa ja näinpäs käytin vapaapäiväni kitin viimeistykseen ja kukkasen istuttamiseen amppeliruukkuun. Ai että kuinka hieno siitä tulikaan! Kukkaisaiheista keskeneräisyyttä löytyy kaapista lisääkin; ainakin yksi amaryllis on kasaamatta ja nyt hamusin nukkekotikirppikseltä vielä pelargonioita... Kukkasten ja viherkasvien teko on tosi hauskaa ja olisikin ihanaa rakennella Kurjenpolveen viherhuone! Tätä menoa viherhuoneen sisällön kasvattelu voisi olla kyllä vähän liian iso pala purtavaksi, joten ehkä jatkan tällä "hitaasti hyvä tulee" - linjallani. Kukkasen kaunis naruamppeli on blogiystävältä saatu.


I`ve got so many works in progress which I`ve started ages ago and never finished. One of this kind is a fuchsia, a beautiful flower kit made by Katriina Alanen. I`ve started it years ago, I can`t even remember when. As I was digging my supplys I came across it and finished it just last weekend. Way to go me! 

maanantai 17. helmikuuta 2014

Muuraushommissa

Kurjenpolven töissä ei hötkyillä vaan kun tuumataan niin tuumataan sitten kunnolla! Katsoin julkisivu-tunnisteen takaa viimeisimmän blogikirjoituksen, jonka päiväys on vuodelta 2009. Siinä aion ottaa etäisyyttä,  nukkua yön yli ja tuumailla asiaa. Nojoo, tässä harrastuksessa on tullut todettua että tällainenkin on mahdollista ja niinpä kaivoin esiin tiilet ja jatkan hommaa. Näin viiden vuoden jälkeen tiiliverhoilu näyttää ihan hyvältä, että eiköhän ole aika saada tämä projekti päätökseen. Lupaan raporttia valmiista julkisivusta!

Tällainen "urakka", katsotaanpa, tuleeko tällä kertaa valmista!

Yksi kimmoke kaivaa Kurjenpolvi naftaliinista on nukkekoti-innostuksen saanut peipposeni, tyttäreni Helmi, joka aloitti tuoreena blogistina. Parastahan on, että nukkistella voi yhdessä!

It`s certainly been a while! One of the best things of dollshouse as a hobby is that you can always pick up from where you left. I started with the tiles in 2009, hoping to finish it now! My daughter started to blog about her miniature doings too.