3. joulukuuta

3. joulukuinen kalenteriluukun vaihto tehtiin Anitan kanssa. Kuvassa on minun Anitalle lähettämäni kalenteriluukun sisältö. Kuva on varsin kummallisen värinen johtuen valaistusassistentistani; peipposeni saivat lahjaksi pienen ledtaskulampun, jota on tarmokkaasti käytelty. Nukkekotitavaroiden kuvaamisessa se saa aikaan kuvan kaltaisen efektin. Kuvassa siis jälleen inspiraatio Väinölän tapaan eli kirjan ohjeilla virkattu saippuapussi vaaleanpunaisella saippualla sekä ikikukka. Ikikukka on muotoiltu Cernitistä. 

Voi mitä minä sain! Paketista paljastui vaikka mitä; kaunis sinikukallinen essu Vailille - nyt on kummallakin uudet jouluesiliinat! Lisäksi kukkaista kangasta, suloista pitsiä askarteluun ja aivan upea ristipistotyyny! Margariinipaketti lienee hienovarainen vihjaus essun kera; nyt neidit keittiöön ja jouluvalmistelut aluille! Kiitos Anita, nämä olivat todella suloinen yllätys!

2. joulukuuta

Joulukuun toisen päivän kalenteriluukun vaihdoin Sirkan kanssa Ministä mökkiin-blogista. Sirkka sai minulta Marian ohjeilla virkatun pikkurepun. Lanka on ompelulankaa ja repun kantohihnat ovat niin ikään virkattu putkiloksi. Ohje on hyvä, joten kannattaa kokeilla, vaikka pienillä välineillä pelataankin, ohje on selkeä ja ymmärrettävä!

Minä sain Sirkalta näin ihanan perhostaulun, jossa pikkiriikkisiä perhosia sekä alan kirjallisuutta teoksen Päiväperhoset. Vau, tämä oli tosi kiva yllätys! Kurjenpolven neidit ovat tunnetusti kiinnostuneita luonnosta moneltakin kantimelta, joten kirjasta riittää iloa pitkään. Perhostaulu löytää paikkansa olohuoneesta. Kiitos Sirkka!

1. joulukuuta

Joulukuu alkoi ja samalla alkoi vuoden 2012 nukkekoti Kurjenpolven joulukalenteri! Jo kesällä heräsin miettimään tätä joulunajan ilostuttajaa mutta niinpä kävi, että vaikka kuinka aikaisin aloitin, aika viime tipassa nukkekotiystäväni saivat kalenteriluukkunsa. Ensimmäisen luukun vaihdoin oli nuoren ja taitavan Reettan kanssa. Nukkekoti Kauniissa on paljon jänniä juttuja, Reetta on tosi taitavan tarinoiden kirjoittaja! Laitoin 1. luukkuun pienen ruskean vilkuttavan nallen ja kanervakranssin.

Reettan luukusta sain näin söpön vaaleanpunaisen essun, jossa ihanat vaaleanpunaiset silkkinauhatkin! Tiedän, että Vieno sieppaa tämän saman tien käyttöönsä, tämä on juuri hänen tyyliään.

Ooh ja aah - näin pientä ja täydellistä, juuri niin kuin miniasiat parhaimmillaan! Aivan valtavan ihana sydänpiparimuotti, niin pikkuinen ja ihan täydellinen. Kiitos Reetta, tämä oli vallan mukava joulukalenteriylläri!

Väinölän ohjeilla

Inspiraatioita on toteutettu jälleen Väinölän tapaan kirjan ohjeilla. Kuvassa reppu, ompelulankaa ja taustallahan siintää saman kirjan jakkaraohje. Vähän epäkäytännöllinen on repun väri, mutta hienostelutarkoituksiin oivallinen.

Inspiraatio Väinölän tapaan etenee siis hyvin! Kirjaa olen selannut sen saatuani useisiin otteisiin luettuanikin sen. Se on ihana opus ja eilen uusinta Historia-lehteä plaratessani sattui silmiin kirjasta tehty pieni esittely. Vau!

Tiedättekö, surua on viime aikoina ollut liittyen omaan elämään. Moni ehkä muistaa, että Vaili-nukkeni esikuva löytyi ihan oikeasta elämästä, hän on isoäitini. Pitkä, hoikka, vahva ja niin kaunis nainen, jonka elämä oli raskaitakin vaiheita, mutta jolla oli aina aikaa ja syli minulle. Lapsuuteeni liittyy kiinteästi nämä muistot. Vaili nukkui pois marraskuun 2. päivä, korkeassa iässä, pitkällisen sairaudenkin uuvuttamana. Vailin muisto jää ja lapseni oppivat toivottavasti tuntemaan hänet muisteloideni kautta. Ja Vailin kaunis ja vähän harvinaisempi nimi jää elämään tänne blogimaailmaankin. 

Ja vielä kerran Ressu

Ja vielä yksi Ressu, jonka sai omakseen eräs armoitettu Snoopy-ystävä!

Nyt pitäisi ryhtyä ottamaan haltuun joulukalenteri 2012. Paljon on jo valmiinakin, että tilanne on ihan hyvä. Toisaalta, paljon on vielä tehtävääkin, joten tuumasta toimeen, lyhyt mutta intensiivinen syysloma alkaa mineilyn merkeissä!

Snoopy one more time, crocheted with sewing thread.

Hirvi saapui!

Vaili ihastelee Hannan kädenjälkeä aivan lähietäisyydeltä - hyvältä näyttää!

Tänään on Kurjenpolvessa oltu todella intoa täynnä. Pitkäaikainen haave, villataiteilija Hannan tekemä hirvenpää on valmis ja saapui tänään! Sitä on ihasteltu joka puolelta koko perheen voimin ja mallailtu tulevaan sijoituspaikkaansa Kurjenpolvessa.

Vaili mittailee korkeutta, ehkä vähän ylemmäs? Kurjenpolvessa on matala huonekorkeus, vain 22 cm.

Voi että se on sitten kaunis! Olemme Kurjenpolven neitien kanssa aivan myytyjä!

Pikkuhiljaa tämäkin huone alkaa muotoutumaan, kun tänne saa sijoitettua kivoja ja merkityksellisiä esineitä.

Ressu

Pikkuinen beagle on virkattu ohuella puuvillalangalla.

Cernit-Ressusta virkatuksi Ressuksi! Tämä mustavalkoinen luppakorva on pyörinyt mielessäni viime aikoina. Viimeisen postaukseni hauskoista kommenteista innostuneena lainasin pari Ressu-sarjistakin ja voi että kun ne ovatkin hauskoja ja myös aikuisille niin sopivia! Ei ollenkaan lapsellisia. Muistin monet hauskat jutut ja tyypit - Joe Cool eli Jakke Jäyhä ja I MS lentäjäsankari, salainen agentti sekä maailmankuulu kirurgi. Ja olihan niitä muitakin... Niin ja lisäksi Ressu luotsaa partiolaumaa, jonka jäseninä on Kaustinen tovereineen - nekin sarjat ovat huippuhauskoja!

Ressuja syntyi kaksi kappaletta, toinen on huutokaupan nukkekotikirppiksellä.

Pieni Ressu suuressa maailmassa!

About 35 years ago I was happy to get a black&white stuffed beagle myself. Ever since I`ve been a fan of the Peanuts and now I`ve passed the passion to my daughter. He is such a character and the comics are very enjoyable reading!