Vailistako kanafarmari?

Kurjenpolven sisätiloissa ei etene: huone, joka oli ensin tutkimushuone, kirjasto, alivuokralaisen huone, mitä milloinkin, on jäissä. En keksi sen funktiota, se ei tunnu luontevalta kun sitä yritän kalustaa joksikin. Nyt siellä säilyy kaikenlaista tarpeellista työkalua ja varastoin sinne kalusteita, jotka menevät muualle.
Olen miettinyt sinne alivuokralaistakin tai vaikkapa siskoa Vailille, toisen makuuhuoneen kalustaminen voisi olla kivaa... en tiedä, mikään ei kolahda oikein kunnolla ja mysteerinä tämä edelleen säilyy. Ideoita vastaanotetaan!

Olen aikaisemminkin maininnut Kurjenpolven basement-tarpeesta. Vaikka ei huoneita, mutta sellainen kunnon korotus, että talo vähän nousisi. Ja kun olisi kellarikerros, sen voisi tehdä hieman taloa leveämmäksi, näin olisi pihakin! Ihastelen aina Schleich-eläimiä, mutta en ole niitä hankkinut, kun en ole keksinyt mitään syytä niiden keräämiseen. Kaikkeenhan pitää olla aina hyvä syy... Mieheni toi kauppareissultaan minulle kuitenkin kerran kanan ja minä ostin hänelle kukon. Ja siitäpä se idea lähti - Vailihan voisi ryhtyä kanafarmariksi! Kaunis kanakoppi pihan perälle, kanasia sinne tänne nokkimaan ja komea kukko. Sieviä heinäisiä pesiä, munia ja tipusia!

Siispä tuumasta toimeen ja pusertelemaan Cernitiä pölyiseksi ja tahmaiseksi. Tällainen oli paiston jälkeen lopputulos - saanko esitellä Klaara, ruskea kana:


Klaara saa pintaansa vielä maalia, kun olen saanut tutkiskeltua, millaisia kanoja sitä onkaan. Ja sitten voisi ryhtyä suunnittelemaan kukko Komean haaremiin vielä muutamaa typykkää.
Klaaraa muovaillessani tuli taas eläväisesti mieleen, miksi mineilen: rentoutus jotain tällaista tyystin tulosvastuutonta tuskarrellessa on ihan täydellinen!