Joulu eteisessä?

Nukkekotiinkin tulee taas joulu, minun osaltani varsin vähäisin ponnisteluin. Kai jo vuosi sitten aloitettu nukkekodin suursiivous ei ole edennyt puusta pitkään, joten ainoa vaihtoehto on pönkätä Vaili ja Vieno joulunviettoon eteiseen. Varsinaisesti joulu tuli kuitenkin näin ilahduttavassa muodossa:

Kyllä, täydellinen setti Burberryä 1:12-koossa! Katsokaa nyt: matkalaukussa on nimikyltti, ballerinoissa ruutukuosipohjalliset ja iik tuota olkalaukkua ja sateenvarjoa! Voi ihmeellisyys, miten pientä ja täydellistä! Kiitos Lotte, lähetyksesi on ihan uskomaton! 

Meidän täytyy vakavasti harkita, voimmeko jatkaa tämän "kodinhoitajan" kanssa... 

Hyvää ja rauhallista joulua nukkekotiystävät!

Kurjenpolvi 2007-2014

Talo on vasta koottuna heinäkuussa 2007.
Pieni pullea peipposen käsikin näkyy kuvassa juhlaliputtamassa. 

Kurjepolven talo löytyi pohdintojen ja etsiskelyjen jälkeen alkukesästä 2007. Heti kun näin tämän tanskalaisen ihanuuden Nukekkoti & Lelun lähettämässä linkissä, olin varma että tässä on minun Kurjenpolveni. Se oli ihana ja tuntui aivan käsittämättömän suurelta - miten ikinä saan huoneet täytettyä? No, vuosien varrella huoneet on jo muutamaan otteeseen myllästettykin uuteen uskoon. Ihanahan se on edelleen, en hetkeäkään ole katunut valintaani. Kehitysideoista mainittakoon ajatus kellarikerroksen rakentamisesta. Tai ainakin kivijalasta, jolla talon saisi kohotettua irti maasta. Ovesta voisi laskeutua portaat katutasoon. Sehän tarkoittaisi sitten myös sitä, että talon edustalle voisi muotoilla vähän piennarta ja puskaa.

Talo on ihana, mutta koska tyytyväinen ihminen on kehityksen jarru, ryhdyin suunnittelemaan julkisivun modifiointia astetta persoonallisemmaksi.

Kurjenpolvi 2009. Pitkäksi venähtänyt tuumaustauko on alkanut. 

Tuumasta toimeen siis! Julkisivuremontti alkoi heinäkuussa 2009. Homma jatkui ja samalla maalasin oven ja ryhdyin rappaamaan. Tätä hommaahan sitten jatkui kunnes päätin ottaa hieman etäisyyttä ja aikalisää. Ja siinähän sitä etäisyyttä tuli otettua ja ne vuodet sitten vierähtivät! :D Alkuun keskeneräinen pytinkin tietysti pisti silmään aika pitkäänkin, mutta hyvin pian se maisemoitui niin ettei keskeneräisyys enää sattunut silmään.

Kunnes sitten taas kerran kaivoin työkalut naftaliinista ja otin esiin vuosia sitten tilaamani tiilikuorman ja ryhdyin latomaan. Kun pitää tarpeeksi pitkän tauon, ei suunnitelmatkaan enää ole niin kirkkaana mielessä. Niinpä ladoin menemään sen suuremmitta suunnitelmitta ja tässä on tulos.

Tiilikuorman tilausta odotellessa..

One of ongoing projects is a redoing the facade of my loved Kurjenpolvi. In the summer of 2009 I started building the walls with dollshouse bricks, glue and cement. Well, first I run out of tiles and soon after my own interest. At first a half done dollshouse facade caught badly my eye every time I went past it. Soon enough I got used to the half done finish and it took all these years for me to pick up where I left. Just a little while ago I started finishing up my business. Well, not finished completely but it is looking a lot better. I just run out of tiles, again.... 

Verenpisara

Nukkekotikaappia tonkiessa sattuu käteen keskeneräinen projekti jos toinenkin. On ristipistoo, savimuotoiluu, jakkaraa, kippoo, takkii, bunkaa - you name it, kaikkea on ainakin aloitettu! Yksi tällainen projekti on Katriina Alasen verenpisara-kukkakitti. Tätähän oli aloitettu ja päästy jo aika pitkällekin, kunnes oli aika loppunut ja alustavat kukka-aihiot oli tuupattu styroksinpalaan odottamaan parempaa tulevaisuutta. Tarvikepakkaus ohjeineen oli hyvässä tallessa ja näinpäs käytin vapaapäiväni kitin viimeistykseen ja kukkasen istuttamiseen amppeliruukkuun. Ai että kuinka hieno siitä tulikaan! Kukkaisaiheista keskeneräisyyttä löytyy kaapista lisääkin; ainakin yksi amaryllis on kasaamatta ja nyt hamusin nukkekotikirppikseltä vielä pelargonioita... Kukkasten ja viherkasvien teko on tosi hauskaa ja olisikin ihanaa rakennella Kurjenpolveen viherhuone! Tätä menoa viherhuoneen sisällön kasvattelu voisi olla kyllä vähän liian iso pala purtavaksi, joten ehkä jatkan tällä "hitaasti hyvä tulee" - linjallani. Kukkasen kaunis naruamppeli on blogiystävältä saatu.

I`ve got so many works in progress which I`ve started ages ago and never finished. One of this kind is a fuchsia, a beautiful flower kit made by Katriina Alanen. I`ve started it years ago, I can`t even remember when. As I was digging my supplys I came across it and finished it just last weekend. Way to go me! 

Muuraushommissa

Kurjenpolven töissä ei hötkyillä vaan kun tuumataan niin tuumataan sitten kunnolla! Katsoin julkisivu-tunnisteen takaa viimeisimmän blogikirjoituksen, jonka päiväys on vuodelta 2009. Siinä aion ottaa etäisyyttä,  nukkua yön yli ja tuumailla asiaa. Nojoo, tässä harrastuksessa on tullut todettua että tällainenkin on mahdollista ja niinpä kaivoin esiin tiilet ja jatkan hommaa. Näin viiden vuoden jälkeen tiiliverhoilu näyttää ihan hyvältä, että eiköhän ole aika saada tämä projekti päätökseen. Lupaan raporttia valmiista julkisivusta!

Tällainen "urakka", katsotaanpa, tuleeko tällä kertaa valmista!

Yksi kimmoke kaivaa Kurjenpolvi naftaliinista on nukkekoti-innostuksen saanut peipposeni, tyttäreni Helmi, joka aloitti tuoreena blogistina. Parastahan on, että nukkistella voi yhdessä!

It`s certainly been a while! One of the best things of dollshouse as a hobby is that you can always pick up from where you left. I started with the tiles in 2009, hoping to finish it now! My daughter started to blog about her miniature doings too.

Kaustinen

Edelleen harrastus jatkuu ressumaailmassa. Nyt on Ressulla kaverikin, pieni lintu syntyi ompelulangasta.

Kohtaaminen

Snoopy & nallet

Vaili esittelee kahta vastasyntynyttä nallenpulleroa, toinen lienee jääkarhu ja toinen jotakin palavasilmäistä mallia.

Mustavalkoinen virkattu ystävämme Ressu, ompelulankaa.

Tein näitä kaksin kappalein ja toisen laitoin tarjolle FB:n Nukkekotikirppis-ryhmään. Ehkäpä se saa uuden kodin!

Tämän beaglen raajat on kiinnitetty ompelulangalla, joten niitä voi pikkuisen liikutellakin.

Siinä se, pikkuruisella on mittaa päälaelta takapuoleen 22mm.

Näitä pieniä tyynyjä olen tehtaillut muutaman myös. Jos nukkekodissa ei olisi niin kauhea sotku, olisi kiva esitellä näitä tyylikkäinä asetelmina. Kurjenpolvessa on kuitenkin taas kerran kaaos joka huoneessa, joten tyydytään näihin pieniin yksityskohtiin. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joulutervehdys Kurjenpolvesta

Toivotamme lämmintä ja rauhallista joulua kaikille Kurjenpolven joulukalenteriin osallistuneille, kaikille jouluilon kanssamme kommenttien kautta tai muulla tavoin jakaneille ja ihan kaikille!

Joulu, loisteesi luo valkoisten metsäin ylle. Kirkkaus taivainen säihkyä saa järvien, kylien, vuortenkin taa. 
Virsi myös soi ikiaikainen, kaipuusta rauhan ja valkeuden. Joulu, loisteesi luo valkoisten metsäin ylle.

 

24. joulukuuta

Sinikan kalenteriluukkuun tein tämän pienen Väinölän ohjeilla virkatun saippuapussin, sisällä käsintehty Cernit-saippua.

 

 

 

Upea kranssi Kurjenpolven oveen joulunaikaan ripustettavaksi.

Sinikan luukusta löysin näin ihanaa kuusenkoristenauhaa! Vaili on kuvassa sen jo asetellut hieman elämää nähneen Kurjenpolven muovikuusen oksille.  Kalenteriluukusta löytyi vielä ihana ruskeasävyinen virkattu liina. Kiitos Sinikka ihanista yllätyksistä!

22. joulukuuta

riSan paketista löytyi vaikka mitä ihanaa! Tässä kuvassa olemme jo Vienon kanssa kiinnittäneet 22. luukusta löytyneet kanalautaset Vienon sängynpäälle. Kanafani pitää lautasista kovasti! Suosittelin häntä myös vaihtamaan kehystäjää, vai mitä sanotte noista irvistelevistä tauluista tuossa oikealla... Paketista löytyi myös joulupukkiaiheinen koristelautanen, sen paikkaa vielä katselemme. Mutta jouluna se on ihana nostaa esiin!

riSan kalenterivaihtoon tein kaikkiaan kolme pikkupakettia. Viimeisen eli 22. päivän pakettiin sujahti vaaleanpunainen koristetyyny ja ovikranssi. 

21. joulukuuta

Musta Pekka-pelikortit, Pupu Tupunaa ja Mikko Mallikasta. Vienon kanssa hihkumme innosta, lastenkirjasto saa ihanasti täydennystä näistä upeista kirjoista! Ja pelikortit - ne ovat aivan järjettömän pieniä ja ihan oikeita. Uskonpa, että joulunaikana saatetaan Kurjenpolvessa ottaa erä näillä nostalgisilla korteilla.

No entäs tämä sitten! Talossa on pidetty kissaa jo vuosia eikä kissanhiekkaa ole hankittu ensinkään! Kurjenpolven Manu on tietenkin sisäkissa, joten onneksi se sai nyt TopKattia täyden pussillisen. Tämä on supersöpö, kiitos HoO!

Tämän päivän kalenterivaihto oli jälleen HoO:n kanssa. Järjestelmäni on kuitenkin pettänyt ja nämäkin kuvat hukkaantuneet jonnekin. En siis voi näyttää kuvaa omista yllätyksistäni HoO:lle.

20. joulukuuta

HoO:lle tein tällaisen isoäidin neliöistä virkatun pikkutyynyn. Valitsin mielestäni HoO:lle sopivat sävyt!

Ja säin näin ihanan nipun lastenkirjallisuuden klassikoita, Pikku prinssistä Onnelin ja Anneliin ja Muumeihin. Vau, kiitos HoO!

19. joulukuuta

HoO:n kanssa vaihdoimme kolme kalenteriluukkua. Yhteen piilotin tällaisen visakoivusta kokoamani jakkaran.

Ja sain näin hilpeän auringonkukan! Aivan ihana! Kyllä tässä täytyy nyt vakaasti ryhtyä Kurjenpolven viherhuonetta tai pihaa suunnittelemaan. Kiitos ihana HoO!

18. joulukuuta

Sain tällaisen ihanan maalattuun kukkaruukkuun tehdyn asetelman Merjalta. Asetelmassa on jäkälää ja pienenpieni käpynen sekä rautalangasta taivutettu sydän, jota ei valitettavasti kuvassa oikein näy. Ihana, kiitos Merja!

Omassa kalenteriluukussani Merjalle oli patalaput pienen leikkuulaudan kera.

17. joulukuuta

Merjan kanssa vaihdoimme pari luukkua. Tällaisen jakkaratekeleen laitoin Merjan kalenteriluukkuun, ehkäpä tällaisella voisi Vaahteravaaran pappilassa joku lapsista istuskella.

Löysin paketistani nämä pikkuiset suloisuudet. Aivan ihana pieni käsintehty joulukoriste, jossa sulkku lumiukko ja hänen ystänsä punanuttuinen tonttunen. Supersöpöä, kiitos Merjalle!

16. joulukuuta

riSan tämän päiväiseen luukkuun virkkasin saippuapussin, jonka sisällä on vaaleanpunainen Cernit-saippua.

Tätä avatessani olin pyörtyä, kun ymmärsin sisällön - miten enkelikellon voi tehdä minikoossa!? riSa kuitenkin voi ja voi itku kun se onkin pieni ja suloinen ja niiiin täydellinen. Olen aivan liikuttunut, kiitos, tämä on ihana! Lisäksi tähän kuuluu varaosia, joista periaatteessa voisin tehdä tällaisen itsekin. Siis voisin, jos osaisin. Onneksi minulla on tämä - kiitos ihana riSa!

15. joulukuuta

Sirkun kolmanteen luukkuun pakkasin tämän ruskeasävyisen päiväpeitteen.

Minun paketistani löytyi vaikka mitä ihanaa! Mm. tämä ihanasti kukkiva punainen kukkakaunotar ruukussaan. Upea! Tykkään kovasti nukkekodin kukkasista, sen olen aikaisemminkin maininnut. Kukkapylväs tehty kitistä, joita myy paikkakuntalainen, upea  Disainerit-putiikki. Sirkun paketissa oli lisäksi suloisia mattoja ja ihana keittiötaulu. Näistä on kuva tulossa.

 

 

 

 

14. joulukuuta

Voi miten tärähtänyt nallukkakuvani onkaan! Otin kalenterikuvat enkä ehtinyt kaikkia kuvia vielä tarkistaa koneelta. No, panda ei toivottavasti ole ihan yhtä tärähtänyt "oikeesti", vaan ilostuttaa Sirkun nukkekodin lapsivieraita.

 

Minä sain aivan upean hortensianoksan! Minun täytyykin hetimiten järjestää se ruukkuun. Todella kaunis! Nukkekodissa viherkasvit ja kukkaset tuovat tosi kivasti lisäväriä. Niitä ei voi olla koskaan liikaa!

Otin oman kuvansa tästä kaunottaresta. Katsokaa miten hieno mansetti kynttilässä on, siis niin pieni että sitä ei oikein edes tajua ennen kuin tällaisesta lähikuvasta. Upea kynttilänjalka myöskin. Kiitos taitava Sirkku!

Löysin kuin löysinkin hortensialle ruukun ja tuoretta multaa. Nyt vain hellää hoivaa, niin saamme iloita siitä Kurjenpolvessa pitkään!

Vaili ja Vieno, kuin kaksi marjaa?

Vasemmalla Vieno, oikealla Vaili

Koska tiedän, että blogini lukijat ovat kanssani samalla aaltopituudella mitä tulee lievään höperyyteen nukkekotiasioissa ja siksi ymmärtävät julkaisuni sisällön, rohkenen julkaista tämän lyhyen postauksen. 
Kuvasimme Vailin ja Vienon kanssa teille pientä joulutervehdystä ja näitä kuvia selatessani halusin laittaa tämän kuvan neideistä nähtäväksenne. Nukethan ovat Taru Astikaisen upeita taidenukkeja ja V:n ja V:n pidemmän tarinan voit lukea täältä. Nuket ovat samasta muotista syntyneet, mutta silti täysin omanlaisiaan, persoonallisia esineitä. Frisyyrit ovat tietenkin erilaiset kuten vaatetuskin, mutta ihon sävyt, silmien katse ja kasvojen ilmeikkyys ovat kummallakin täysin omanlaisensa. Jopa ryhti ja asento ovat erilaiset.

Taiturin käsistä syntyy jotakin tällaista; samanlaisia, mutta silti niin erilaisia. Tämä kaksikko tuottaa minulle harrastuksessani paljon iloa ja tiedän, että monessa muussakin nukkekotitaloudessa koetaan samanlaisia tunteita. Samasta muotista tulleita mutta kaikki silti niin erilaisia!

13. joulukuuta

13. päivän pakettiin sujautin tämän kaksikon, virkattu patalappupari.

Voi Sirkku, mitä löysinkään kalenteriylläripaketistani! Näin monta upeaa juttua - aivan upea käsin tehty kannu jossa on herkkiä kohokuvioita. Sopisi niin upeasti Kurjenpolven puutarhaan tai pergolaan tai kasvihuoneeseen... Ja pellillinen voisarvia sekä Martta Wendellin ihanaakin ihanampi keittiökuvaus! Onneksi Kurjenpolven neidit ovat hoikkaa tekoa ja aika aktiivisia, joten voisarvet heille suodaan. Ihania, kiitos Sirkku!

Pellillinen ihania voisarvia... slurps!

Kannu on todella kaunis ja ilmeisesti tehty kuvioidusta ohuesta kartongista muotoilemalla. Todella upea! Kiitos Sirkku!

Oi ihana orkidea!

Fb-kirppiksellä notkuminen ja kaikkien ihanuuksien ihailu päättyy joskus siihen, että vastustamattomien juttujen kohdalla on joskus todettava, että tuon haluan ja  itselle on ihanuus saatava. Yksi tällainen oli Mollamarin upea valkoinen ja monikukkainen orkidea ruukussaan. Aivan taivaallisen kaunis miniesine!