Vienon tukka, nukke ja kanaset

Olen urakoinut viikonloppuna Vienon uuden tukan kanssa. Niin kaunis kuin hänen nutturansa onkin alkuperäisasussaan, Vailin sisaren frisyyriin kaipasin pöyhkeyttä ja kuohkeutta, jonka peruukki aikaansaa. Siispä Heidi Ottin valmisperuukki kynitään kolmasosaan ja liimataan nukelle päähän. Sitten vain neula ja lankaa ja ompelemaan. Muotoilin hiukset muutamaan osioon, joita kiersin kutakin niin että ne muodostivat helposti käsiteltävät suortuvat. Sitten ompelin hiussuortuvia sinne ja tänne, ristiin ja rastiin, vähän nutturakampauksen muotoon.

Kun ompeleita on riittävästi, ei lanka enää näy tukasta ja tukka pysyy tukevasti muodossaan. Leikkelin harittavat karvat pois ja sudin tukkaan vielä Fray Checkiä. Se pitää haituvat kurissa.

Tein viikonloppuna muutaman pikkunuken. Nämä ovat edelleen suosikkimineilyni, ohje on Marian.

Myös Kurjenpolven kanala sai vahvistusta, kun sain maalattua kolmannen kanan. Myös tämä on Cernit-rotua rautalankavarpain ja tuo maalaustekniikkani on nähtävästi aina sama: suditaan muutamaa väriä päällekäin ja sinne tänne.

Kurjenpolven kanalassa kaakatellaan mukavat pyhäillantoivotukset kaikille!